Ennen saatettiin juoda aamuun asti, nyt joogataan – näin virkistyspäivät ovat muuttuneet vuosien varrella

Virkistyspäivät alkoivat tervehenkisellä toiminnalla, mutta jossakin vaiheessa mukaan tuli alkoholi. Nyt ne ovat ryhdistymässä jälleen sielua ja ruumista ravitsevaksi toiminnaksi.

Työpaikan virkistyspäivät ovat muuttuneet paljon vuosien varrella. Yhdistävää niille on kuitenkin aina ollut yhteishengen luominen ja työnantajan osoittama välittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön Työ- ja tasa-arvo-osaston Toimintapolitiikkayksikön johtaja Liisa Hakala kiteyttää virkistyspäivien muutoksen.

1.Alkoi tervehenkisellä toiminnalla
Työpaikan virkistyspäivät alkoivat järjestelmällisemmin 1800-luvun loppupuolella. Niillä haluttiin lisätä työntekijöiden hyvinvointia ja sitouttaa heitä työnantajaan. Virkistyspäivien sisältö vaihteli taloudellisten suhdanteiden myötä, mutta oli useimmiten urheilupäiviä, erilaisia kerhoja ja iltamia.

”Välillä työntekijät suhtautuivat virkistyspäiviin penseästi, sillä he eivät halunneet viettää vapaa-aikaansa työnantajan valvonnassa”, Hakala kertoo.

2. Pikkujouluja aluksi virastoissa ja toimistoissa
Pikkujouluja on järjestetty ainakin 1920-30-luvuilta lähtien. Aluksi niitä järjestettiin vain virastoissa ja toimistoissa.

”Alun perin työnantajan järjestämällä vapaa-ajan toiminnalla haluttiin virkistää ja kehittää ihmisiä sekä tukea raittiutta. Se raittiustavoite katosi sieltä sitten jossakin vaiheessa.”

3. Hyviä arvoja harrastusten ja konserttien myötä
1940-luvun lopulla virkistystoiminta käsitti ainakin näyttämöharrastuksia, tehdaskonsertteja, liikuntaa ja iltamia. Ne kaikki pyrkivät välittämään hyviä arvoja.

4. Alkoholi kiilasi raittiuden eteen
1900-luvun loppupuolella ohjelmassa oli ainakin liikuntapäiviä ja erilaisia illanviettoja, kuten saunomista. Tässä vaiheessa virkistyspäivissä maistui jo alkoholi.

”Virkistyspäivien ohjelma on ollut Suomessa todella moninaista, riippuen työpaikasta. Jossain vaiheessa oli enemmän liikuntaa, mistä liikuntaa harrastamattomat eivät aina pitäneet”, Hakala kertoo.

5. Joogaa ja kulttuuria
Tällä hetkellä virkistyspäivät koostuvat pääasiassa tervehenkisestä liikunnasta ja kulttuurista niin, että ihmisten erilaiset kiinnostuksen kohteet huomioidaan. Alkoholinkulutus on vähentynyt, pikkujoulut eivät ole enää pyhä asia ja saunaillatkin ovat siistimpiä kuin ennen. Työntekijöitä pyritään aktivoimaan ohjelmalla, jossa he oppivat tuntemaan toisiaan ja kokemaan onnistumisen tunteita yhdessä.

”Hienoa että virkistyspäiviä järjestetään, jotta niin työntekijät kuin esimiehetkin, mieluiten yhdessä, pääsevät hengähtämään ja irtautumaan arjen kiireistä. Virkistyspäivien tärkein tehtävä on yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen tukeminen, mikä vaikuttaa myönteisesti työssä onnistumiseen ja voi lisätä myös tuottavuutta”, Hakala kuvailee.

Soita meille!